Lahjat eivät merkinneet meille samaa,
Sinä naiivisti kiitit,
Kun minä suolasirotinta jo puhdistin.
Vilpittömät eleet,
Sinä kuitenkin tunnistit,
Minä kyynikkojen kokouksissa taas avauduin.
Kuinka outoa olisi,
Jos en tätä lakonisesti lopettaisi?
keskiviikko 2. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti