Omistushaluinen romantikko

Kun kanssasi soutelin rakkauden meressä,
Niin pian tiesin olevani yltä päältä veressä.

Mä hellästi kosketin,
Sun valtimosi katkaisin,
Ja puhtaan veren lämmön ihollani tunsin.

Silloin tiesin saaneeni sinut omakseni,
Sä tulet mulle kuulumaan nyt ja ikuisesti.

Aamuyön huuma

Verbi,
Toimiva,
Aktiivinen ilman loppusointua

Liha,
Alkujaan,
Etsii siittäjään

Kerro,
Huoleton,
Kuka nuolee kaipuun pois

Ilmaus,
Hentoinen,
Huoran pilke ilmainen

Jalustalla

Puhtauden edustaja
Intohimoinen hedonisti
Eliittijoukkojen keihäänkärki
Henkisen tyhjiön täyttäjä

Tuonpuoleisen halveksunta
Suuruuttani kasvattava voima
Jumaluuden korkein potentiaali
Löytyy läheltä, sisältäni

Sarastuksen poika

Kaikkivaltias vihtahousu
Moraalin korkein vartija
Mustien ruusujen kylväjä
Halpojen huorien niittäjä

Ajaton
Kuolematon
Kaikkeuden muuttaja
Salaisuutena syntynyt
Ylivertaisuuden seppä

Puolikas vedenjakaja

Se näkee joka nähdä haluaa
Ei turmiosta joudu tuonelaan
Vain pieni hetki ajaton
Sen kauneuden rappion
Voi viedä mennessään

Se näkee joka kaiken haluaa
Ei kauneutta yksin voi omistaa
Vain hullu hetki suuruuden
Sen intohimon syntisen
Voi täysin sammuttaa

Pois kartalta

Syntinen suunnistaja
Syntieni sovittaja
Hyvän mielen murhaaja
Rappioni kompassi

Kädessäni ilmeinen
Heikentyvä järjen hiven
Uudestaan se haluaa
Tuhkassani kukoistaa

Jumaluuden jatko

Kauneuttani ei kukaan voi tappaa
Rakkauteni on suurinta mahdollista, itserakkautta

Sielujen ruhtinas
Suuruuksien synnyttäjä
Kaikkien säälittävien kuoleman enkeleiden julma orjuuttaja

Jumaluus

Vahingonilo
Jumaluuden tuoma täydellinen nautinto
Ylpeys, joka ei lankea koskaan
Paratiisissa, johon vain kauneimmat pääsevät
Kaukana veristen, säälin kyyneleiden yläpuolella

Houkutuksien äärellä

Kadotukseni utuisilta niityiltä
Löytyy himo, toinenkin
Kun herrani paikalla yksin juoksen
En aina tunne itseänikään

Tule luokseni,
Naurettava pimeys,
Kaiken näkevä
Tyhjyyden täyttäjä
Mustien varjojen valaisija
Ääni, joka ei houkuttele
Ääni, joka käskee

Kuoleman kasvot

Ajan tahrima kirves
Leikkaa kuoleman kohtalon
Tunkeutuu läpi tuokion
Herättää syvyytesi synnit

Katkeruutesi tunkiolla
Haastaa sinut alttarille
Nostaa esiin julmuutesi
Mustan puolen hulluutesi

Verisenä aamunkoittoon
Vastaanottaa kuolemaa
Kohtaa hohdon synkimmän
Pirun kasvot itsessään

Pahuuden pihamaa

Oodi synkälle puolelleni
Omalle pimeälle pirulleni
Antaumukseni vainiolle
Turmion tuoksuni pihamaalle

Laulu vieraalle kuvalleni
Omalle väärälle varjolleni
Suruni surman sudenkuoppaan
Hiipuvan himoni juoksuhiekkaan